Nyt kun olin raskaana minun oli tehtävä töitä kotoonta käsin.
Vauva ei minulle ollut tehnyt edes pahaa oloa, joten olisin ihan hyvin voinut, vaikka töihinkin lähteä, mutta parempi vain pysyä kuitenkin kotona lepäämässä.
Aamulla menin vessaan pesemään naamaani, kunnes tunsin kamalan polton vatsassani.
Aloin huutamaan ja pian Milo jo juoksikin katsomaan, mikä minulla oli hätänä.
Hetken kuluttua sain pitää ihanaa pientä mustahiuksista ja turkoosisilmäistä tyttövauvaa sylissäni.
Kuten Milon kanssa sovimme, tytöstä tuli Danielle.
Milo oli aivan haltioissaan.
Hän halusi heti paikalla pitää meidän omaa Daniellea sylissään, joten annoin Daniellen varovasti Milon syliin.
Milo otti varovaisesti ja hellästi Daniellen lähelle itseään.
"olet sinä vain niin suloinen" Sanoi Milo ja minä katselin onnellisena vierestä.
Daniellea alkoi kuitenkin pian väsyttämään, joten vein hänet nukkumaan uuteen kehtoonsa.
Samana iltana päätimme Milon kanssa mennä naimisiin ja sovimme että ottaisimme minun sukunimeni eli Matthews.
Niinpä vaihdoimme sormukset ja...
Suudelmat.
Pidimme häät ulkona, mutta pakkasta alkoi pikkuhiljaa olemaan, sillä oli jo syksy ja talvi oli kohta tulossa.
Menimme sisälle jossa oli todella lämmin.
Kun istuuduimme sohvalle hyppäsin Milon syliin ja kuiskasin hänelle "elämme varmasti yhdessä ikuisesti"
Oli Millin aika kasvaa.
Minusta Millistä tuli oikein sievä ja hyvä tapainen koira.
Myös Vilikin kasvoi hyvin rohkeaksi ja komeaksi pikku koiraksi.
Milli ja Vili tulivat toimeen keskenään todella hyvin.
Vili ja Milli olivatkin jo parhaita kaveruksia.
Pian näin ikkunasta kun Belladonnassa alkoi satamaan ensilumi.
Kun menin ulos lunta oli pyryttänyt niin paljon että koko talomme oli aivan lumen peitossa.
Seuraavana aamuna Milo lähti töihin ja toi työpaikalta mukanaan yhden Belladonnan rikkaimmista naisista.
Nainen ei muuta tehnyt kun peilaili itseään hymyillen peilistä.
Suutuin Miloon hyvin paljon, kun hän oli tuonut naisen kotiimme, joten menin ystävällisesti hätistämään naisen kotiinsa.
Daniellen syntymäpäivät olivat hyvin odotettu juttu.
Pitelin Daniellea sylissäni ja aloin puhaltamaan kynttilöitä Daniellen puolesta.
Pitelin Daniellea ylpeänä sylissäni, kun näin minkälaiseksi hän kasvoi, minun mielestäni sieväksi.
Milli oli alkanut kapinoimaan.
Minun täytyi himean ojentaa Milliä koska ei sopinut tehdä tarpeitaan taloon vaikkakin Milli tarpeensa vessaan tekikin :D
Olin menossa antamaan koirille ruokaa, mutta hämmennyin hieman, Millin ja Vilin touhuista sillä en olisi uskonut parhaista ystävyksistä.
Päätin kuitenkin lähteä vähin äänin huoneesta.
Menin ulos toivottamaan Milon tervetulleeksi takaisin kotiin, sillä Milo oli ollut kahden päivän työmatkalla.
Milo oli jo edennyt hyvin urallaan.
Minäkin lähdin heti Milon saavuttua töihin.
Lähdettyäni Milo oli taas kutsunut työkaverinsa kylään.
Mitäpä uutta nainen taas tekikään kun peilaili itseään.
En ollut tajunnut, että naisen ja Milon välillä todellakin oli enemmänkin tunteita kuin vain työkaverit.
Saavuin pian töistä kotiin hyvin hilpeät vetimet päälläni.
Auton kuljettaja tööttäsi, jotta olisin lähtenyt nopeammin ulos autosta.
Milo ja nainen säpsähtivät auton ääneen ja hyppäsivät nopeasti pois sängystä.
"Sinähän sanoit, että Daniela tulee kotiin vasta myöhään!" Nainen huudahti kiukkuisena Milolle.
"No niin minäkin luulin" Vastasi Milo hermostuneesti.
"Pue nyt pian päällesi!" Huudahti Milo naiselle joka vain hymyili ja otti takkinsa ja vaatteensa nopeasti lattialta.
Nainen sai nopeasti vaatteet ylleen.
Nainen lähti kävelemään ripein askelin kohti ulkoovea.
Nainen kuitenkin törmäsi minuun matkallaan ulos talostamme.
Nainen hymyili minulle äärettömän lipevästi ja lähti vaitonaisena kävelemään.
Tajusin heti mistä oli kysymys.
Lähdin juoksemaan raivokkaasti Milon luokse, mutten huomannut maassa olevaa vesilättäkköä.
Liukastuin ja kaaduin suoraan kovalle asfaltille.
Menetin hetkeksi tajuntani.
Hetken päästä kuitenkin virkosin mutta jalkaani kivisti aivan mahdottomasti ja pitelin siitä kiinni itkun partaalla.
Pian pääsin ylös vaivalloisesti ja linkuttelin yhdellä jalalla sisälle.
Kun olin saanut hieman jäitä jalalleni ja vaatteet päälleni menin katsomaan makuhuoneen sänkyä ja huomasin epäilyni olevan oikea.
Sängyssä oli ollut kaksi ihmistä.
Katselin haikein mielin ikkunasta kun mieheni lähti töihin.
Ajattelin, että nyt ei olisi muuta mahdollisuutta kuin erota.
Nyt kun olin yksin kotona annoin kyynelten valua pitkin poskiani sillä minä todella olin rakastanut Miloa, mutta ilmeisesti hän ei minua.
Katsellessani ikkunaan huomasin ilokseni ja surukseni olevani taas raskaana.
Ilo oli se, että saan lapsen, mutta suru oli se, ettei lapsi saisi koskaan nähdä isäänsä.
Kun Milo tuli töistä kotiin vaadin saada kuulla selityksen sille, miksi hän oli pettänyt minua.
"Milo! Emmekö me sinusta ole onnellisia kun sinun täytyi rikkoa lupaus jonka lupasit hartaasti menessämme naimisiin."
"Älä viitsi kulta! Ei sinulla ole mitään todisteita. Sitä paitsi sinulla on vain nyt hyvin vilkas mielikuvitus kun olet raskaana"
"Ettäs kehtaat vielä kieltää kaiken! Minun todellakin pitäisi jättää sinut nyt heti paikalla mutta en tee sitä tulevan vauvamme ja Daniellen takia mutta älä ikinä kiistä minulta sellaista minkä tiedän olevan totta!" Karjuin Milolle.
"Hyvä on, hyvä on, minä myönnän että petin sinua mutta lupaan ettei se enää ikinä toistu tulevan vauvamme ja Daniellen takia" Sanoi Milo lempeästi.
Halasimme Milon kanssa, mutta tunsin yhä suurta vihaa häntä kohtaan.
Olin viimeisilläni joten oli taas kerran jäätävä töistä pois mutta onneksi niin ihanan asian takia.
Keskellä yötä oli Millin aika synnyttää.
Milli synnytti kaksi pentua.
Toinen oli uros ja sille annettiin nimeksi Tipsu.
Toinen oli naaras ja sille annettiin nimeksi Minttu.
Vietimme taas kerran Daniellen syntymäpäiviä.
Tuntuu että vasta vähän aikaa sitten Danielle nukkui pikku kehdossaan mutta nyt jo menossa kouluun.
Meillä ei mennyt Milon kanssa todellakaan hyvin.
Kun katselimme tv:tä istuimme ainakin metrin etäisyydellä toisistamme.
Kun Milo meni nukkumaan makuhuoneeseemme...
Minä jäin nukkumaan olohuoneen sohvalle.
Nyt kun Milolla ja minulla ei mennyt hyvin, Daniellea suretti tilanne todella paljon.
Kouluun oli, siitä huolimatta kuitenkin mentävä.
Olin vessassa kun mahaani alkoi tutulla tavalla polttelemaan ja tiesin että synnytys olisi alkamassa.
Pian sainkin pitää kuin identtistä kaksoissisarusta Daniellesta sylissäni.
Pidin sylissäni suloista poikavauvaa.
Inhotti että olin Milon kanssa tehnyt sopimuksen pojan nimestä isän mukaan joten pojan nimeksi siis annettiin Milo Junior.
Milo ryntäsi ovesta sisään.
Hän odotti että olisin antanut Milo Jr. noin helposti hänelle mutta katsoin vain Miloa hyvin vihaisella ilmeellä ja Milo tajusi heti lähteä pois haikein mielin.
Myöhemmin illalla sohvalla istuessani tajusin että olin ollut ehkä hiukan liian ankara Milolle.
Hän petti minua mikä oli todella anteeksi antamaton asia, mutta ehkä kuitenkin minun pitäisi mennä tekemään sovinto.
Olin viimeksi nähnyt Milon menevän makuhuoneeseen joten sinne minäkin nyt suunnistin.
Milon oli ollut tarkoitus lukita ovi ennenkuin hän meni makuhuoneeseen, mutta liian myöhään Milo tajusi virheensä.
Nainen juoksi kauhuissaan ulos makuhuoneesta mutta ennätin saada hänet kiinni ja läimäisin häntä kaikin voimin.
Hetken kuluttua kun nainen tajusi että läimäytin häntä hän yritti taas kerran paeta paikalta.
Silloin minulla keitti niin pahasti yli, että kävin häneen kiinni ja siitä alkoi armoton taistelu, jonka seurauksesta minä voitin ja nainen lähti kotiin nolostuneena ja lyötynä.
Seuraavaksi menin sisälle missä Milo odotti minua kauhuissaan.
Menin hänen luokseen teko hymyä hymyillen ja läimäsin häntäkin kaikin voimin.
"Ajattelin että olit muuttunut aikaisemman petoksesi takia mutta ei! Olin jo heltynyt ajatukselle että olit pettänyt minua ja olin tulossa hieromaan sovintoa mutta mitä minä näenkään! Olet taas saman naisen kanssa! Arvasin että pettäisit minua uudestaan mutta lupasit minulle ja vielä enemmän omille lapsillesi ja se... Se on niin anteeksi antamatonta että...!" Karjuin Milolle naama punaisena.
En antanut Milolle edes suun vuoroa, sillä en halunnut kuulla hänen tyhjiä lupauksiaan.
"Häivy elämästäni ja kodistani! En halua nähdä sinua enää ikinä!"
Kun olin sanonut tämän Milolle hän lähti hyvin surullisena ja katsoi Matthewsien taloa vielä viimeisen kerran.
Tähän loppui toinen osa :) Toivottavasti piditte ja kommenttia vaan kiitos :)
Kommentit