Kevät oli vihdoin ja viimein saapunut Belladonnaan.
Näihin samoihin aikoihin, oli Vilin aika kasvaa ja hänestä tuli oikein reipas koiravanhus.
Minä, olin innoissani esittelemässä paikkoja Wilmalle ja kerroin mikä hänen työnkuvaansa kuului, nyt kun minusta oli aika tulla vanhus.
Tälläinen vanhus minusta, sitten tuli.
En muuttunut paljoakaan, mutta hiukset ja kulmat tietysti harmaantuivat.
Pyysin Wilmaa laittamaan meille kaikille ruokaa.
Wilma teki työtä käskettyä.
Illalla en kyllä Wilmaa todellakaan pyytänyt hyppäämään uima-altaaseen, mutta Wilma näemmä halusi itse kokeilla, mitä siitäkin seuraisi.
Hyppynsä jälkeen, Wilma nopeasti kapusi ylös portaita ja odotti kunnes aamu aurinko näyttäytyisi.
Pian aurinko alkoikin paistamaan ja Wilma juoksi heti lataamaan itseään.
Danielle oli jo selvästi, hyväksynyt Wilman osaksi perhettä ja, se oli minun mielestäni ihanaa, sillä asuisihan Wilma meillä toodella pitkään.
Illemmalla Danielle kailotti kovaan ääneen karkaavansa pojan matkaan, tänä yönä.
Tuota puhelua ei voinut olla kuulematta, mutta ajattelin että kerrankos sitä lapsi haluaa hieman jännitystä elämäänsä.
Minä en vaan tiennyt, että näitten päivien myötä karkaus, olisi pientä jännitystä siihen verrattuna mitä Danielle tulisi kokemaan.
Pian limusiini kurvasikin pihaan.
Danielle riensi oitis pihalle.
Danielle luuli, että nukun ja etten tiennyt koko karkauksesta mitään, senpä tähden Danielle hiippaili pitkin pihaamme, joka oli kerrassaan huvittavaa.
Pian Danielle pääsi limusiinin oven eteen ja meni autoon reippaasti, jottei kukaan huomaisi.
Samoihin aikoihin M.J oli tuonut tytön kotiinsa.
Tytön nimi oli Mandy ja he olivat tavanneet, koulun pihalla.
<3Ensisuudelman aika<3
"Kuule M.J, onko tää meijän juttu nyt ihan vakavalla pohjalla? Kysyi Mandy lopettaen suutelun M.J:n kanssa.
"Mun puolesta on, sillä ois tosi hienoo alkaa seurustelemaan sun kanssa Mandy" Vastasi M.J ja suuteli Mandyä tulisesti.
Niin he, sitten alkoivat seurustelemaan ja M.J:n huoneeseenkin asti oltiin päästy suutelemaan.
Hetken kuluttua Danielle hiippaili taas pihalla.
Kun Danielle oli päässyt sisälle, hän meni heti juoksien kertomaan veljelleen, mitä ihanaa hänelle oli tapahtunut.
M.J kertoi, myös oman ihanan iltansa ja niin M.J ja Danielle halasivat toisiaan onnellisempina, kuin koskaan.
Minä menin istumaan sohvalle ja mietin surullisena, ettei minulla tulisi varmasti koskaan enää olemaan omaa kultaa.
Olin kuitenkin ollut täysin väärässä, sillä aamulla tapasin tämän ihanan herran, nimeltä Leo.
Huomaatte varmasti ilmeestänikin, että olin varsin innoissani.
Pian M.J ja Danielle tulivat kotiin koulusta.
"Vau, äiti on löytänyt itselleen miehen" Mietti M.J mielessään ja lähti Daniellen kanssa hymyillen sisälle.
En voinut itselleni mitään ja niinpä suutelin Leoa kiihkeästi.
Hän ei pistänyt yhtään vastaan, joten hänelläkin oli selvästi tunteita minua kohtaan.
Pian päivä vaihtui illaksi ja olimme siirtyneet suudelmista puhumiseen.
"Olen ollut niin yksinäinen nyt kun ainut poikani muutti pois kotoonta" Sanoi Leo haikein mielin minulle.
"Minäkin olen ollut nyt kovin yksinäinen, vaikka kummatkin lapseni asuvat vielä kotona.
Heillä vain on omat kultansa ja minulla ei ole ketään" Vastasin minäkin hieman haikein mielin, mutta pian meidät täytti valtava ilo.
Olin pyytänyt Leoa muuttamaan meille ja hän suostui ilo mielin.
"Voi Leo, tämä on aivan ihanaa" Sanoin Leolle ja hyppäsin hänen syliinsä.
Menimme syömään iltapalaa pöytään, kun Leo katsoi minua hyvin salaperäisesti.
"Kuulehan Daniela, minulla on sinulle pieni yllätys" Sanoi Leo hymyillen ja otti kädestäni kiinni.
Leo nosti pöydälle tummansinisen samettisen rasian.
En pystynyt yllätyksekseni sanomaan yhtään mitään.
Pian kuitenkin otin rasian käteeni ja avasin sen.
"Oh, tämä sormus on upea" Sanoin Leolle onnellisena.
Laitoin sormuksen sormeeni, nousin pöydästä ja suutelin Leoa onnellisena.
Päätimme Leon kanssa, ettemme aikailisi, joten menimme samana yönä vielä naimisiinkin.
M.J ja Danielle tulivat katsomaan ja Wilmakin, mutta Wilma oli niin väsynyt, että sormusten vaihdon yhteydessä Wilmalta virta katkesi.
Vielä suudelma kaaren alla.
Tämä oli yksi elämäni onnellisimmista hetkistä.
Juhlistimme kihlaustamme, sekä naimisiin menoa.
"En uskonut löytäväni enään ketään kaltaistasi" Sanoi Leo palavin silmin minulle.
"Totta puhuen, en minäkään" Vastasin naurahtaen.
Pian Leo kaappasi minut syleilyynsä.
"Nyt saamme olla ihan kaksistaan ja rauhassa" Sanoin Leolle kiihkeästi.
"Onko tämä sinusta oikein?" Kysyi Leo hieman hymyillen.
"Tietysti on, olemmehan jo naimisissa" Sanoi Danielle hymyillen.
Jätimme puhumiset sikseen.
No lopun te varmasti tiedättekin :D
Otin peiton alla, Leoa kädestä kiinni.
Olin niin onnellinen, ettei sanat edes riittäisi kuvaamaan tunnettani, sillä hetkellä.
Wilma ja M.J eivät aluksi oikeen pitäneet toisistaan, mutta nyt heistä oli jo tullut meilkeinpä ylimmät ystävykset.
Danielle ilmestyi pian M.J:n eteen.
"No veli. Tiedätkös jo kummasta tulee perijä?" Kysyi Danielle M.J:ltä ilkeästi hymyillen.
"En tiedä, mutta et tiedä sinäkään" Sanoi M.J Daniellelle vihaisena.
"En tiedäkkään, joten tämä asia on kysyttävä äidiltä" Sanoi Danielle
"Onko äitiä nyt pakko vaivata tälläisellä asialla? Hän on nyt niin onnellinen.
"Onko minua pakko vaivata, millä asialla?" Kysyin hymyillen M.J:ltä ja Daniellelta.
"Me haluaisimme M.J:n kanssa tietää kummasta meistä tulee perijä koska olemme kummatkin teinejä ja kohta aikuisia" Sanoi Danielle minulle innoissaan.
"Voi kullat rakkaat, tuohon minä en sano yhtään mitään, sillä tämä perijä asia on teidän päätettävissänne ei minun" Sanoin rauhallisella äänellä kummallekkin.
"No, just joo" Sanoi Danielle ja lähti vihaisena ulos huoneesta.
"Äiti kiltti, päätä sinä kummasta tulee perijä, sillä minä ja Danielle ei osata todellakaan ilman riitoja päättä kummasta tulee perijä" Sanoi M.J minulle peloissaan.
"Kyllä varmasti osaatte. Minä tunnen sinut M.J ja Daniellen, te olette erottamattomat sisarukset ja se voima saa teidät kyllä ilman riitoja päättämään, kummasta tulee perijä" Sanoin M.J:lle hymyillen.
"Kiitos rohkaisusta äiti" Sanoi M.J ja halasi minua.
"Leo tuota, meidän olisi hieman juteltava. Minusta tuntuu että meidän kannattaisi pitää pieni tauko"
"Mutta, mehän olemme niin onnellisia" Sanoi Leo minulle hämmentyneenä.
"Leo minä tiedän, mutta jotenkin nyt kun perheessämme on tämä perijä jupakka, minusta vain tuntuu ettei meidän ole hyvä olla nyt yhdessä" Sanoin Leolle haikein mielin.
"Et taida rakastaa minua" Sanoi Leo haikeasti.
"Ei, tai no olenhan minä sinuun ihastunut mutten taida olla rakastunut" Sain lopulta sanottua.
"Mutta kai jossain vaiheessa voisimme taas palata yhteen" Sanoi Leo minulle hymyillen.
"No Leo kun, en oikeen tiedä" Vastasin kylmästi.
Leo alkoi itkemään ja minusta tuntui todella pahalta, mutta enemmän minusta pahalta olisi tuntunut, jos en olisi kertonut, mitä oikeasti tunnen Leoa kohtaan.
Niin Leo lähti Matthewsien talosta toivoen, että vielä jonakin päivänä, hän voisi palata takaisin.
Danielle oli menossa sopimaan perijä riidan M.J:n kanssa mutta...
Hän kuuli oven toisella puolella puhetta ja jäi kuuntelemaan.
"Mitä ajot tehdä asialle, jos siskosi valittaisiinkin perijäksi?" Kysyi Wilma M.J:ltä.
"En oikeastaan tiedä, mutta sen tiedän, ettei Daniellesta iki maailmassa olisi perijäksi, joten minun olisi perijä titteli, sitten anastettava itselleni" Vastasi M.J Wilmalle.
"Minä olen aina valmis auttamaan sinua, mitä sitten teetkin" Vastasi Wilma ilkeästi naurahtaen.
"Ei voi olla totta!" Mietin mielessäni.
Pian Daniellen hämmästynyt ilme muuttuikin hyvin vihamieliseksi ja hän tiesi, mitä hänen olisi nyt tehtävä.
Danielle meni istumaan porealtaaseen.
"Hei Wilma! Tuu tänne tää vesi on ihanan lämmintä" Houkutteli Danielle ilkeästi Wilmaa.
"No kun viime kertaisesta uima-allas kohtauksesta ei hyvää seurannut" Vastasi Wilma vastahakoisesti.
"Niin mutta tämä on aivan erillaista vettä, tämä on lämmintä ja mukavaa" Sanoi Danielle rauhallisesti.
"No kai minä, sitten voisin kokeilla" Sanoi Wilma.
Wilma laskeutui kohti poreallasta ja istahti veteen.
"Oi tämähän on varsin lämmintä" Sanoi Wilma hymyillen, mutta pian hymy hyytyi.
Wilma alkoi savuamaan ja Danielle hyppäsi nopeasti pois altaasta.
Wilma juoksi olohuoneeseen täristen ja väristen.
"APUA!" Karjui Wilma vielä viimeisillä voimillaan.
Daniela ei kuullut huutoa, sillä hän oli lähtenyt töihin, mutta M.J kuuli.
"Wilma, oletko sinä kunnossa?" Kysyi M.J säikähtäneenä elottoman näköiseltä robotilta.
Hetken päästä Wilma ei edes jaksanut enää seistä, vaan hän kaatui maahan elottomana.
"WILMA" Karjui M.J kauhuissaan, sillä Wilma oli hänen hyvä ystävänsä, mutta myös perheen jäsen.
M.J kantoi Wilman sohvalle.
M.J polvistui sohvalle ja yritti saada Wilman hereille.
Pian Danielle tuli paikalle itku silmässä.
"Ei tämän näin pitänyt mennä. Halusin vain että Wilma olisi saanut opetuksen" Ajatteli Danielle mielessään.
Danielle katsoi kauempaa, mutta olisi halunnut mennä lähemmäs pyytämään anteeksi.
M.J nousi seisomaan sohvan eteen.
"Tiedän kyllä että sinä tämän teit" Karjahti M.J Danielellelle kyyneleet silmistä valuen.
"Ansaitsisit rangaistuksen" Sanoi M.J
Danielle ei osannut sanoa yhtään mitään, vaan meni nopeasti vaihtamaan bikiinit kunnon arkivaatteisiin.
Tämän sanottuaan M.J polvistui vielä Wilman vierelle.
"Hän saa rangaistuksen, siitä mitä hän sinulle teki" Sanoi M.J kuiskaten vihaisena.
Danielle oli kuullut kaiken vaihtaessaan viereisessä huoneessa vaatteet ja lähti nopeasti juosten ulos talosta.
Danielle juoksi tyhmyyksissään takapihalle.
Danielle juoksi lammenrantaan, eikä päässyt siitä enää minnekkään.
"Et sinä minua pakoon pääse" Sanoi M.J juosten Daniellen taakse.
"M.J, minä halusin vain antaa Wilmalle opetuksen, koska kuulin mitä juttelitte perijästä. En todellakaan halunnut vahingoittaa Wilmaa" Huudahti Danielle M.J:lle
"Sinua ei usko kukaan ja vielä vähiten minä" Sanoi M.J raivon partaalla.
Tämän jälkeen M.J teki jotain hyvin anteeksi antamatonta.
M.J oli niin raivoissaan Daniellelle, että otti tätä hiuksista kiinni.
"AU! TOI SATTUU! PÄÄSTÄ IRTI!" Karjui Danielle mutta kukaan ei kuullut ja vielä vähiten M.J
Hetken kuluttua M.J kuitenkin päästi irti.
"Mitä sinä luulet oikeen tekeväsi. Tajuatko yhtään kuinka paljon toi sattui?" Karjui Danielle M.J:lle, mutta tämä suuttui vaan entisestään ja tönäisi Daniellea.
Tämän seurauksena Danielle putosi lampeen ja menetti tajuntansa.
"Voi ei, mitä minä meninkään tekemään" Huudahti M.J kauhuissaan.
M.J hyppäsi lampeen ja raahasi Daniellen ylös.
Vaikka M.J kuinka yritti Danielle ei herännyt.
M.J juoksi nopeasti talon sisälle hakemaan puhelimen.
M.J soitti nopeasti hätänumeroon.
"Hätäkeskus, kuinka voin auttaa?" Kysyi luurin toisessa päässä oleva nainen.
"Lähettäkää nopeasti ambulanssi, täällä on tajuton tyttö" Sanoi M.J peloissaan naiselle puhelimen toisessa päässä.
Kuinka käykään Daniellen. Siitä lisää seuraavassa merkinnässä.
Kommenttia kiitos :)
Kommentit