Olen viimein saanut tehtyä uuden tarinani ja tarinaani pääset lukemaan tästä.
sunnuntai, 8. helmikuu 2009
Tässä se nyt tulee
keskiviikko, 4. helmikuu 2009
Hyviä/Huonoja uutisia!
Eli minulla on teille hyviä ja huonoja uutisia.
Aloitan huonoista, The Sims 3 ei ilmestykkään helmikuussa vaan kesäkuussa ;(
Hyvät uutiset, aijon tehdä pian, uuden The Sims 2 tarinan, koska kolmosta ei olekkaan tulossa lähiaikoina.
Uuden tarinani linkki tulee mahdollisimman pian tänne Love perheen tarinan sivulle, joten toivon, että monet teistä tulevat lukemaan uutta tarinaani :)
<3: Vanessa
torstai, 22. tammikuu 2009
Danielan päiväkirja - The End
Olen pahoillani rakkaat lukijat, mutta tämä on nyt tässä.
Kuten varmasti, moni on jo kuullut, The Sims 3, ilmestyy ihan kohta, joten en jatka enää Danielan päiväkirjaa.
Lohdutan teitä kuitenkin sillä, että teen The Sims 3 tarinan, kun uudet säännöt kolmoseen ovat tulleet.
Siihen voi kuitenkin mennä aikaa, joten toivottavasti, kaikki lukijani malttavat odottaa, kunnes uudet ohjeet tulevat ja saan tehtyä The Sims 3 tarinani.
Ilmoitan uudesta The Sims 3 tarinasta, täällä ja Love perheen tarina sivullani.
<3: Vanessa
Ps. Pyydän anteeksi, kun en ilmoittanut aikaisemmin, että viime extra, tulisi olemaan viimeinen kirjoitukseni Danielan päiväkirjaan, mutta lupaan tehdä paremman lopetuksen ja ilmoittaa viimeisestä osasta paremmin, uudessa The Sims 3 tarinassani, jonka toivottavasti saan tehtyä pian, sen jälkeen, kun The Sims 3 ilmestyy :)
keskiviikko, 24. joulukuu 2008
Joulu extra
Tässä tulee sitten extra osa, näin joulun kunniaksi ja hyvää joulua vaan kaikille ;D
Belladonnaan on saapunut talvi ja sen mukana, myös jouluaatto.
Perheemme on pistänyt pihan, joulu kuntoon.
Katsotaanpa sisälle taloon.
Kappas, jouluista näyttää olevan.
Minä olenkin juuri sytyttämässä takkaa.
Koristelimme jo kuusen ja lahjat ovat nätisti kuusen ympärillä.
Kenelle Tuomo on soittamassa?
Sen saamme tietää hetken kuluttua.
Joulu extran aikana, myös pikkuinen Mindy, päätti kasvaa lapseksi, hän on joulun lapsi :D
Hänestä tuli oikein kaunis.
Minä olin kokkailemassa keittiössä.
Tein oikein maukasta hyytelöä, vaikka itse sanonkin ;D
Päätin kokkailla tietenkin, myös jälkiruokaa.
Mitähän jälkiruoka mahtaisi olla?
Tietysti pipareita.
Eihän joulu olisi joulu, ilman vasta paistettuja pipareita.
Pienen pieni pingviini oli eksynyt pihallemme.
Päätin mennä toivottamaan pingviinillekkin hyvät joulut.
Heti tämän jälkeen, otin kinkun uunista.
Punainen auto aijoi kaahaten talomme eteen ja tööttäsi.
"Sieltä se minun tilauspukki tulee" Mietti Tuomas mielessään ja lähti innoissaan juoksemaan autolle päin.
Autosta tuli ulos, sitten tämän näköinen "joulupukki" :D
"Mitä ihmettä? Kutsutko sinä itseäsi joulupukiksi? Eihän sinulla ole edes kunnon joulupukin vaatteita päälläsi!" Karjui vihainen Tuomas.
"Hei! Nää mun kuteet on sentään punaset!" Sanoi mies vihaisella äänellä.
"Hah! Sinusta ei saa joulupukkia tekemälläkään!" Huusi Tuomas kiukkuisena.
"Kuules nyt! Minä ajoin autollani tänne asti, enkä varmasti lähde tyhjin käsin" Karjui vihainen mies autoaan osoittaen.
"Mene jo matkoihisi, sinua minä en joulupukiksi lapselleni ottaisi vaikka maksettaisiin!" Sanoi Tuomas kiivaasti kättään heiluttaen.
"Hah!" Sanoi mies ja kaahasi pois autollaan.
Tuomas vähät välitti miehen sanomisista, mutta häntä harmitti, että miehen mukana lähti, myös hänen lapsensa joulu ilo, sillä Mindy oli toivonut kovasti näkevänsä joulupukin.
"Kulta, onko kaikki hyvin?" Tulin kysymään Tuomakselta, joka näytti hyvin haikealta.
"No ei tässä sen kummempaa, mutta joulupukki lähti, enkä tähän hätään saa enää uutta joulupukkia" Sanoi Tuomas surullisena.
"No älä nyt. Kyllä me keksimme jotain (ehkä)" Sanoin minä, lohduttaakseni Tuomasta.
Pian kuulimme hevosen hirnahduksen ja kelkan tulevan taloamme kohti.
Katsoimme keitä kelkassa oli ja hämmennyimme todella.
"Hou hou hou" Sanoi joulupukki nousten kelkasta joulumuorinsa kanssa.
"Ei ole totta! Oletko sinä ihan oikea joulupukki?" Kysyin joulupukilta hämmästyneenä, kuin pieni lapsi.
"Taidan minä olla" Sanoi joulupukki naurahtaen.
"Tulin pelastamaan lapsenne joulun" Jatkoi pukki hymyillen.
"Voi, kiitän sinua sydämmestäni" Sanoin pukille innoissani ja halasin tätä.
"Ei tästä ole mitään vaivaa" Sanoi pukki hymyillen.
"Kiitos myös sinulle joulumuori" Sanoin halaten muoria, joka hymyili minulle iloisesti.
"Tämä on pukille ja minulle ilo" Sanoi muori rauhallisella äänellä.
Pukki ja muori lähtivät kävelemään sisälle taloon.
Talon sisälle päästyään pukki laski yhden ainoan pakettinsa maahan.
"Hou, hou, hou. Onkos täällä kilttejä lapsia?" Kysyi pukki hymyillen.
"Oi, joulupukki!" Huusi Mindy ja meni pikimmiten halaamaan pukkia.
Pukki laskeutui Mindyn tasolle.
"Oletko sinä ollut kiltti?" Kysyi pukki naurahtaen.
"Olen, minä olen ollut todella kiltti" Vastasi Mindy innoissaan.
"No sehän on hienoa!" Huudahti pukki iloisena.
"Muori, tuoppas se paketti siitä oven vierestä" Sanoi pukki muorille, joka kävi hakemassa paketin ja toi sen pukille.
"Tämä on sinulle, aito pehmopupu, näyte tonttujen hienoista kädentaidoista" Sanoi pukki hymyillen ja antoi pehmopupun Mindylle.
"Voi kiitos paljon!" Huudahti Mindy ja kävi lattialle istumaan, jotta näkisi pupun paremmin.
"Käyn hakemassa, vielä hieman kelkasta lahjoja, sillä olette olleet todella kilttejä" Sanoi pukki ja lähti kävelemään kelkalle.
Pukki otti punaisesta säkistä hieman lahjoja.
Pukki laittoi paketit kuusen alle.
"Saatte avata nämä lahjat vasta myöhemmin" Pukki sanoi salaperäisesti hymyillen.
Mindy meni pukin eteen.
"Pukki, voisinko pyytä jotain?" Kysyi Mindy ystävällisesti.
"Tottahan toki, kerrohan mitä toivot?" Sanoi Pukki kyyristyen taas Mindyn tasolle.
Mindy halusi oikean joulupukin kelkan kyytin ja pukille se tietysti kävi.
"Vau, tämä on siis aito joulupukin kelkka" Huudahti Mindy lumoutuneena.
Hetken päästä Mindy ja pukki istuivat kelkassa ja eikun matkaan.
Pian Mindystä ja pukista ei näkynyt kuin pienet kelkan valot.
Minä laitoin taas uuden pelillisen pipareita uuniin.
Hetken päästä piparit olivat valmiita ja aloin kattamaan pipareita pöytään.
Samaan aikaan, Mindy ja Pukki tulivat pieneltä retkeltään.
"Tuo oli elämäni paras matka, kiitos" Sanoi Mindy ja halasi vielä pukkia.
"Olin vain otettu, että joku halusi joulupukin kelkkaan" Vastasi pukki naurahtaen.
Pian pukki ja muori, sekä Tuomas ja Mindy, söivät tekemiäni pipareita hymyssä suin.
Minä en syönyt muitten kanssa pipareita, sillä toimin talon emäntänä :D
"Kiitos todella paljon vieraanvaraisuudestanne, mutta nyt muorin ja minun on pakko lähteä" Sanoi pukki rauhallisesti.
Kiitimme pukkia ja muoria ja sen jälkeen oli hyvästien aika.
Menimme vielä ulos saattamaan pukkia ja muoria.
"Hyvää joulua ja ensi vuonna taas näemme" Sanoi pukki hymyillen ja lähti ajamaan kelkalla pois.
Tähän päättyi Matthewsien joulu 2008.
Toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja muistakaa kommentoida mitä piditte extrastani ;D
Belladonnaan on saapunut talvi ja sen mukana, myös jouluaatto.
Perheemme on pistänyt pihan, joulu kuntoon.
Katsotaanpa sisälle taloon.
Kappas, jouluista näyttää olevan.
Minä olenkin juuri sytyttämässä takkaa.
Koristelimme jo kuusen ja lahjat ovat nätisti kuusen ympärillä.
Kenelle Tuomo on soittamassa?
Sen saamme tietää hetken kuluttua.
Joulu extran aikana, myös pikkuinen Mindy, päätti kasvaa lapseksi, hän on joulun lapsi :D
Hänestä tuli oikein kaunis.
Minä olin kokkailemassa keittiössä.
Tein oikein maukasta hyytelöä, vaikka itse sanonkin ;D
Päätin kokkailla tietenkin, myös jälkiruokaa.
Mitähän jälkiruoka mahtaisi olla?
Tietysti pipareita.
Eihän joulu olisi joulu, ilman vasta paistettuja pipareita.
Pienen pieni pingviini oli eksynyt pihallemme.
Päätin mennä toivottamaan pingviinillekkin hyvät joulut.
Heti tämän jälkeen, otin kinkun uunista.
Punainen auto aijoi kaahaten talomme eteen ja tööttäsi.
"Sieltä se minun tilauspukki tulee" Mietti Tuomas mielessään ja lähti innoissaan juoksemaan autolle päin.
Autosta tuli ulos, sitten tämän näköinen "joulupukki" :D
"Mitä ihmettä? Kutsutko sinä itseäsi joulupukiksi? Eihän sinulla ole edes kunnon joulupukin vaatteita päälläsi!" Karjui vihainen Tuomas.
"Hei! Nää mun kuteet on sentään punaset!" Sanoi mies vihaisella äänellä.
"Hah! Sinusta ei saa joulupukkia tekemälläkään!" Huusi Tuomas kiukkuisena.
"Kuules nyt! Minä ajoin autollani tänne asti, enkä varmasti lähde tyhjin käsin" Karjui vihainen mies autoaan osoittaen.
"Mene jo matkoihisi, sinua minä en joulupukiksi lapselleni ottaisi vaikka maksettaisiin!" Sanoi Tuomas kiivaasti kättään heiluttaen.
"Hah!" Sanoi mies ja kaahasi pois autollaan.
Tuomas vähät välitti miehen sanomisista, mutta häntä harmitti, että miehen mukana lähti, myös hänen lapsensa joulu ilo, sillä Mindy oli toivonut kovasti näkevänsä joulupukin.
"Kulta, onko kaikki hyvin?" Tulin kysymään Tuomakselta, joka näytti hyvin haikealta.
"No ei tässä sen kummempaa, mutta joulupukki lähti, enkä tähän hätään saa enää uutta joulupukkia" Sanoi Tuomas surullisena.
"No älä nyt. Kyllä me keksimme jotain (ehkä)" Sanoin minä, lohduttaakseni Tuomasta.
Pian kuulimme hevosen hirnahduksen ja kelkan tulevan taloamme kohti.
Katsoimme keitä kelkassa oli ja hämmennyimme todella.
"Hou hou hou" Sanoi joulupukki nousten kelkasta joulumuorinsa kanssa.
"Ei ole totta! Oletko sinä ihan oikea joulupukki?" Kysyin joulupukilta hämmästyneenä, kuin pieni lapsi.
"Taidan minä olla" Sanoi joulupukki naurahtaen.
"Tulin pelastamaan lapsenne joulun" Jatkoi pukki hymyillen.
"Voi, kiitän sinua sydämmestäni" Sanoin pukille innoissani ja halasin tätä.
"Ei tästä ole mitään vaivaa" Sanoi pukki hymyillen.
"Kiitos myös sinulle joulumuori" Sanoin halaten muoria, joka hymyili minulle iloisesti.
"Tämä on pukille ja minulle ilo" Sanoi muori rauhallisella äänellä.
Pukki ja muori lähtivät kävelemään sisälle taloon.
Talon sisälle päästyään pukki laski yhden ainoan pakettinsa maahan.
"Hou, hou, hou. Onkos täällä kilttejä lapsia?" Kysyi pukki hymyillen.
"Oi, joulupukki!" Huusi Mindy ja meni pikimmiten halaamaan pukkia.
Pukki laskeutui Mindyn tasolle.
"Oletko sinä ollut kiltti?" Kysyi pukki naurahtaen.
"Olen, minä olen ollut todella kiltti" Vastasi Mindy innoissaan.
"No sehän on hienoa!" Huudahti pukki iloisena.
"Muori, tuoppas se paketti siitä oven vierestä" Sanoi pukki muorille, joka kävi hakemassa paketin ja toi sen pukille.
"Tämä on sinulle, aito pehmopupu, näyte tonttujen hienoista kädentaidoista" Sanoi pukki hymyillen ja antoi pehmopupun Mindylle.
"Voi kiitos paljon!" Huudahti Mindy ja kävi lattialle istumaan, jotta näkisi pupun paremmin.
"Käyn hakemassa, vielä hieman kelkasta lahjoja, sillä olette olleet todella kilttejä" Sanoi pukki ja lähti kävelemään kelkalle.
Pukki otti punaisesta säkistä hieman lahjoja.
Pukki laittoi paketit kuusen alle.
"Saatte avata nämä lahjat vasta myöhemmin" Pukki sanoi salaperäisesti hymyillen.
Mindy meni pukin eteen.
"Pukki, voisinko pyytä jotain?" Kysyi Mindy ystävällisesti.
"Tottahan toki, kerrohan mitä toivot?" Sanoi Pukki kyyristyen taas Mindyn tasolle.
Mindy halusi oikean joulupukin kelkan kyytin ja pukille se tietysti kävi.
"Vau, tämä on siis aito joulupukin kelkka" Huudahti Mindy lumoutuneena.
Hetken päästä Mindy ja pukki istuivat kelkassa ja eikun matkaan.
Pian Mindystä ja pukista ei näkynyt kuin pienet kelkan valot.
Minä laitoin taas uuden pelillisen pipareita uuniin.
Hetken päästä piparit olivat valmiita ja aloin kattamaan pipareita pöytään.
Samaan aikaan, Mindy ja Pukki tulivat pieneltä retkeltään.
"Tuo oli elämäni paras matka, kiitos" Sanoi Mindy ja halasi vielä pukkia.
"Olin vain otettu, että joku halusi joulupukin kelkkaan" Vastasi pukki naurahtaen.
Pian pukki ja muori, sekä Tuomas ja Mindy, söivät tekemiäni pipareita hymyssä suin.
Minä en syönyt muitten kanssa pipareita, sillä toimin talon emäntänä :D
"Kiitos todella paljon vieraanvaraisuudestanne, mutta nyt muorin ja minun on pakko lähteä" Sanoi pukki rauhallisesti.
Kiitimme pukkia ja muoria ja sen jälkeen oli hyvästien aika.
Menimme vielä ulos saattamaan pukkia ja muoria.
"Hyvää joulua ja ensi vuonna taas näemme" Sanoi pukki hymyillen ja lähti ajamaan kelkalla pois.
Tähän päättyi Matthewsien joulu 2008.
Toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja muistakaa kommentoida mitä piditte extrastani ;D
lauantai, 20. joulukuu 2008
Merkintä 9 Salaisuudet julki
Tässäpä teille uusi osa, kesti hiukan, mutta nyt uusi merkintä on täällä :D Näin alkuun toivotan kaikille hyvää joulun odotusta, muistakaahan olla kiltisti ;D
Tuomas makasi surullisena sohvalla, ajatellen minua.
Kun olin siistiytynyt vessassa, menin alakertaan katsomaan Tuomasta, joka nousi istumaan sohvalle.
"Hei, anteeksi kun minulla hieman kesti" Sanoin vaivaantuneena.
"Ei se mitään Lily" Tuomas sanoi ja keräsi rohkeuttaan.
"Lily, vaivaako mieltäsi jokin? Tiedäthän, että minulle voit puhua ihan kaikesta" Sanoi Tuomas huolestuneena minulle.
"Kulta, ei minua vaivaa mikään" Sanoin ja vedin tekohymyn naamalleni.
Tuomas katsoi minuun pettyneen oloisena, menin istumaan hänen viereensä.
"Tuomas, ihan totta kaikki on hyvin" Sanoin totisena.
"Noh... Kyllä minä uskon sinuun" Sanoi Tuomas minulle hymyillen ja kietoi kätensä ympärilleni.
Olin onnistunut valehtelemaan... Omasta mielestäni.
Kuulin Mindyn itkevän ja lähdin sohvalta Mindyn luo, jättäen Tuomaksen yksin istumaan sohvalle.
"Miksi et voi olla minulle rehellinen? Tiedän vallan hyvin, että sinua Lily vaivaa jokin ja minä aijon ottaa selville, mikä tämä asia on" Mietti Tuomas totisena.
Pari viikkoa myöhemmin, oli pikkuisen Mindyn syntymäpäivä.
"Voi Mindy, olet jo niin iso tyttö" Lepertelin Mindylle.
Tuomas sytytti kakkuun kynttilät.
"No niin kulta, puhalletaampa kynttilät" Sanoin Mindylle, mutta minä se olin kovin puhaltelemaan kynttilöitä.
Mindystä tuli varsin suloinen lapsi.
Illemmalla, päätin tehdä hiuksilleni uudenlaisen kampauksen, vaihdoin myös arkivaatteeni toisiin.
Menin laittamaan pikkuisen Mindyn nukkumaan.
"Kauniita unia kultaseni" Lepertelin Mindylle hymyillen, joka hymyili hurmaavasti minulle takaisin.
Tuomas oli jo nukahtanut yläkerran sohvalle.
Minäkin päätin ottaa pienet torkut alakerran sohvalla, mutta pian ovikello soi, nousin ylös sohvalta ja menin laittamaan ulkovaatteet päälleni.
Ovella odotti samanikäinen poika kuin minäkin.
Avasin oven, menin terassille ja laitoin ulkooven kiinni, jottei Tuomas ja Mindy olisi herännyt.
"Hei, kuinka voin auttaa teitä?" Vastasin pojalle ystävällisesti hymyillen.
"Etkö muista minua? Nimeni on Tero, tapasimme vähän aikaa sitten" Sanoi Tero hymyillen.
"Olen pahoillani, mutta en muista tavanneeni sinua" Vastasin Terolle hämmentyneenä.
"Etkö todellakaan muista ihanaa yötämme klubin yläkerrassa?" Vastasi Tero innostuneesti.
"Ei, ei voi olla totta, emmekai me?" Sanoin paniikissa, mutta Tero keskeytti minut.
"Kyllä vain, niin siinä sitten kävi ja olisin todella halukas jatkamaan suhdettamme" Sanoi Tero laittaen kätensä olkapäälleni.
Irrottauduin Teron otteesta ja menin kauemmas.
"Ei tälläistä voi tapahtua minulle!" Huusin kyyneleet silmissäni.
"Äläs nyt, meillä oli silloin todella hauskaa, voisi olla nytkin" Jatkoi Tero ja otti minut lähemmäs itseään.
Silloin minä raivostuin.
Tönäisin Teron kauemmas.
"Etkö sinä käsitä, olen kihloissa pojan kanssa, jota oikeasti rakastan!" Huusin Terolle naama punaisena.
"Et tainnut paljon kihlaustasi ajatella sinä yönä, kun olimme kahdestaan" Ärähti Tero minulle.
Kävelin terassilla hermostuneesti.
"Minä olin juovuksissa ja sinä käytit heikkoa tilaani hyväksesi" Raivosin Terolle kiukkuisena.
"Sovitaan sitten niin, jos se oloasi parantaa, mutta totuus on se, että tiedän lapsestasi ja tiedän, että tulit raskaaksi heti yömme jälkeen ja tiedät sen itsekkin" Sanoi Tero hymyillen rauhallisella äänellä.
"Ei lapsi ole sinun, ei todellakaan, se on mieheni!" Huusin vihaisena Terolle yrittäen raivoissani peittää kyyneleet, jotka yrittivät valua poskiani pitkin, sillä tiesin Teron olevan oikeassa.
"Sinulla on viikko aikaa miettiä mitä teet tämän asian suhteen, menetkö kanssani yhteen ja eroat miehestäsi vai kerronko minä miehellesi, mitä meidän välillämme tapahtui sinä yönä ja kuka on lapsesi oikea isä" Sanoi Tero minulle vaativaan sävyyn.
Olin todella lähellä pyörtymistä.
Tero yritti hivellä poskeani muka lohduttaakseen.
"Älä koske minuun" Ärähdin Terolle kiukkuisena.
"Oletpas sinä ärhäkkä" Sanoi Tero lipevällä äänellä ja lähti kävelemään pois päin.
Katselin lyötynä, kun Tero käveli ulos portista hymyillen vielä minulle.
Kun Tero oli lähtenyt lysähdin terassin lattialle.
"Ei, tämän on pakko olla pahaa unta" Itkin hyvin, hyvin surullisena.
Hieman myöhemmin, menin katsomaan, nukkuiko Tuomas.
Kun näin Tuomaksen asennon sängyllä, olin varma, ettei hän nukkunut.
Katsoin tarkemmin ja huomasin Tuomaksen kuitenkin nukkuvan (onneksi), sillä haluaisin vain käydä nukkumaan.
Lähdin vessaan vaihtamaan yöpukuun ja pesemään hampaat.
Hiivin hiljaa sängylle toivoen, ettei Tuomas heräisi.
Pian Tuomas kuitenkin avasi silmänsä.
"Mitä, missä?" Sanoi Tuomas katsoen minuun.
"Anteeksi kulta, herätin sinut, mutta jatka vain uniasi" Sanoin ja olin laittamassa lampun kiinni, kun Tuomas sanoi minulle.
"Miten minä voisin jatkaa uniani, kun noin kaunis tyttönen on vieressäni?" Kysyi Tuomas minulta hymyillen maireasti.
Tunsin selkeästi tuon ilmeen ja olisin vain halunnut vetää peiton ylleni.
Tuomas hivuttautui lähemmäs minua ja laittoi kätensä ympärilleni.
Yritin vaikuttaa iloiselta, mutta en todellakaan ollut.
Pian Tuomas kaatoi minut sängylle suudellen minua intohimoisesti.
Hetken päästä minulla ei ollut yöpaitaakaan enää päälläni, vain alusvaatteet.
Myöhemmin yöllä, Tuomas jo nukkui, mutta minä mietin vain, oliko tämä viimeinen yhteinen hetkemme.
Tähän loppui Merkintä 9.
Toivottavasti piditte ja muistakaa laittaa kommenttia kiitos, ja vielä kerran, hyvää joulun odotusta kaikille :)
Tuomas makasi surullisena sohvalla, ajatellen minua.
Kun olin siistiytynyt vessassa, menin alakertaan katsomaan Tuomasta, joka nousi istumaan sohvalle.
"Hei, anteeksi kun minulla hieman kesti" Sanoin vaivaantuneena.
"Ei se mitään Lily" Tuomas sanoi ja keräsi rohkeuttaan.
"Lily, vaivaako mieltäsi jokin? Tiedäthän, että minulle voit puhua ihan kaikesta" Sanoi Tuomas huolestuneena minulle.
"Kulta, ei minua vaivaa mikään" Sanoin ja vedin tekohymyn naamalleni.
Tuomas katsoi minuun pettyneen oloisena, menin istumaan hänen viereensä.
"Tuomas, ihan totta kaikki on hyvin" Sanoin totisena.
"Noh... Kyllä minä uskon sinuun" Sanoi Tuomas minulle hymyillen ja kietoi kätensä ympärilleni.
Olin onnistunut valehtelemaan... Omasta mielestäni.
Kuulin Mindyn itkevän ja lähdin sohvalta Mindyn luo, jättäen Tuomaksen yksin istumaan sohvalle.
"Miksi et voi olla minulle rehellinen? Tiedän vallan hyvin, että sinua Lily vaivaa jokin ja minä aijon ottaa selville, mikä tämä asia on" Mietti Tuomas totisena.
Pari viikkoa myöhemmin, oli pikkuisen Mindyn syntymäpäivä.
"Voi Mindy, olet jo niin iso tyttö" Lepertelin Mindylle.
Tuomas sytytti kakkuun kynttilät.
"No niin kulta, puhalletaampa kynttilät" Sanoin Mindylle, mutta minä se olin kovin puhaltelemaan kynttilöitä.
Mindystä tuli varsin suloinen lapsi.
Illemmalla, päätin tehdä hiuksilleni uudenlaisen kampauksen, vaihdoin myös arkivaatteeni toisiin.
Menin laittamaan pikkuisen Mindyn nukkumaan.
"Kauniita unia kultaseni" Lepertelin Mindylle hymyillen, joka hymyili hurmaavasti minulle takaisin.
Tuomas oli jo nukahtanut yläkerran sohvalle.
Minäkin päätin ottaa pienet torkut alakerran sohvalla, mutta pian ovikello soi, nousin ylös sohvalta ja menin laittamaan ulkovaatteet päälleni.
Ovella odotti samanikäinen poika kuin minäkin.
Avasin oven, menin terassille ja laitoin ulkooven kiinni, jottei Tuomas ja Mindy olisi herännyt.
"Hei, kuinka voin auttaa teitä?" Vastasin pojalle ystävällisesti hymyillen.
"Etkö muista minua? Nimeni on Tero, tapasimme vähän aikaa sitten" Sanoi Tero hymyillen.
"Olen pahoillani, mutta en muista tavanneeni sinua" Vastasin Terolle hämmentyneenä.
"Etkö todellakaan muista ihanaa yötämme klubin yläkerrassa?" Vastasi Tero innostuneesti.
"Ei, ei voi olla totta, emmekai me?" Sanoin paniikissa, mutta Tero keskeytti minut.
"Kyllä vain, niin siinä sitten kävi ja olisin todella halukas jatkamaan suhdettamme" Sanoi Tero laittaen kätensä olkapäälleni.
Irrottauduin Teron otteesta ja menin kauemmas.
"Ei tälläistä voi tapahtua minulle!" Huusin kyyneleet silmissäni.
"Äläs nyt, meillä oli silloin todella hauskaa, voisi olla nytkin" Jatkoi Tero ja otti minut lähemmäs itseään.
Silloin minä raivostuin.
Tönäisin Teron kauemmas.
"Etkö sinä käsitä, olen kihloissa pojan kanssa, jota oikeasti rakastan!" Huusin Terolle naama punaisena.
"Et tainnut paljon kihlaustasi ajatella sinä yönä, kun olimme kahdestaan" Ärähti Tero minulle.
Kävelin terassilla hermostuneesti.
"Minä olin juovuksissa ja sinä käytit heikkoa tilaani hyväksesi" Raivosin Terolle kiukkuisena.
"Sovitaan sitten niin, jos se oloasi parantaa, mutta totuus on se, että tiedän lapsestasi ja tiedän, että tulit raskaaksi heti yömme jälkeen ja tiedät sen itsekkin" Sanoi Tero hymyillen rauhallisella äänellä.
"Ei lapsi ole sinun, ei todellakaan, se on mieheni!" Huusin vihaisena Terolle yrittäen raivoissani peittää kyyneleet, jotka yrittivät valua poskiani pitkin, sillä tiesin Teron olevan oikeassa.
"Sinulla on viikko aikaa miettiä mitä teet tämän asian suhteen, menetkö kanssani yhteen ja eroat miehestäsi vai kerronko minä miehellesi, mitä meidän välillämme tapahtui sinä yönä ja kuka on lapsesi oikea isä" Sanoi Tero minulle vaativaan sävyyn.
Olin todella lähellä pyörtymistä.
Tero yritti hivellä poskeani muka lohduttaakseen.
"Älä koske minuun" Ärähdin Terolle kiukkuisena.
"Oletpas sinä ärhäkkä" Sanoi Tero lipevällä äänellä ja lähti kävelemään pois päin.
Katselin lyötynä, kun Tero käveli ulos portista hymyillen vielä minulle.
Kun Tero oli lähtenyt lysähdin terassin lattialle.
"Ei, tämän on pakko olla pahaa unta" Itkin hyvin, hyvin surullisena.
Hieman myöhemmin, menin katsomaan, nukkuiko Tuomas.
Kun näin Tuomaksen asennon sängyllä, olin varma, ettei hän nukkunut.
Katsoin tarkemmin ja huomasin Tuomaksen kuitenkin nukkuvan (onneksi), sillä haluaisin vain käydä nukkumaan.
Lähdin vessaan vaihtamaan yöpukuun ja pesemään hampaat.
Hiivin hiljaa sängylle toivoen, ettei Tuomas heräisi.
Pian Tuomas kuitenkin avasi silmänsä.
"Mitä, missä?" Sanoi Tuomas katsoen minuun.
"Anteeksi kulta, herätin sinut, mutta jatka vain uniasi" Sanoin ja olin laittamassa lampun kiinni, kun Tuomas sanoi minulle.
"Miten minä voisin jatkaa uniani, kun noin kaunis tyttönen on vieressäni?" Kysyi Tuomas minulta hymyillen maireasti.
Tunsin selkeästi tuon ilmeen ja olisin vain halunnut vetää peiton ylleni.
Tuomas hivuttautui lähemmäs minua ja laittoi kätensä ympärilleni.
Yritin vaikuttaa iloiselta, mutta en todellakaan ollut.
Pian Tuomas kaatoi minut sängylle suudellen minua intohimoisesti.
Hetken päästä minulla ei ollut yöpaitaakaan enää päälläni, vain alusvaatteet.
Myöhemmin yöllä, Tuomas jo nukkui, mutta minä mietin vain, oliko tämä viimeinen yhteinen hetkemme.
Tähän loppui Merkintä 9.
Toivottavasti piditte ja muistakaa laittaa kommenttia kiitos, ja vielä kerran, hyvää joulun odotusta kaikille :)
